Kevätseurantahavaintoja Kuusassa 2011–2021

Tälle sivulle keräsin vuonna 2021 kevään edistymisen aikataulusta tekemäni havainnot ja vertailuja aiempiin vuosiin.

13.5.21 Kyy. Aiempia keväthavaintoja on vain viisi, eivätkä ne ole perättäisiltä vuosilta. Joka vuosi kyitä kyllä näkyy, mutta suht usein vasta myöhemmin kesällä. Keskiarvo on viime vuoteen asti laskien ollut 12.5. Kohta 13 vuotta meillä on ollut Vipera beruksen kanssa hyökkäämättömyyssopimus, jota kumpikaan osapuoli ei ole rikkonut.

13.5.21 Ampiainen on vielä epämääräisempi nimitys kuin "lokki" alla. Yllä kuvassa yllä lienee norkoampiainen, Vespula austriaca, mutta seurannassa en ole kiinnittänyt lajiin huomiota. Amppari oli liikkeellä viikkoa keskimääräistä aiemmin.

12.5.21 Käki. Cuculus canorusta on tullut seuratuksi vasta 2014 alkaen, ja ennen tätä vuotta keskiarvo ensikukunnalle on 11.5. Käki on varsin täsmällinen, tullut keskimäärin parin vuorokauden sisällä keskiarvosta. Ja ei, valokuvaa ei ole, monta kertaa en ole lintua nähnyt.

11.5.21 Kirjosieppo saapui viikon keskiarvonsa 4.5. jälkeen. Tosin huhuja Ficedula hypoleucan saapumisesta oli jo liikkunut. Mukaviahan kaikki linnut ovat, mutta vähän se joskus vetää apeaksi, kun tämä pikkulinnuston "miekkavalas" valtaa tiaisten jo kodikseen ottaman pöntön. Aika usein on näin käynyt. Tänäään seurasin sinitiaispariskunnan sitkeää ja eleetöntä (+ täysin äänetöntä) pönttönsä puolustusta. Sieppo piti ääntä koko ajan. Tuli välillä lähelle ja pakeni taas tiaista. Sitten lensi provokatiivisesti pöntön editse ja asettui taas johonkin. En oikein tiennyt, kumpi osapuoli on niskan päällä. Siepon yritys ei edennyt, mutta onko kyseessä väsytystaktiikka? Alla kuva; en valitettavasti saanut lajeja samaan kuvaan.

Kaikkein pienimpiä tiaisia olen yrittänyt puolustaa tekemällä niin pienireikäisiä pönttöjä, ettei sieppo yksinkertaisesti mahdu niihin. Yleisesti ohjeena esitettävä 28 mm (esim. täällä) pikkutiaisille ei ole riittävän pieni, vaan mahdollistaa kirjosieponkin pesinnän. Arvioni mukaan 26 mm on minitinteille sopiva. Olen itse saanut pesinnän pönttöön, jonka aukon tein 25-millisellä terällä. Lajista en tosin ole varma.

23.4.21 Punarinta. Hassun pallomainen Erithacus rubecula saapui viikon keskiarvoaan myöhemmin. Kuvaajassa tuntuis näkyvän aikaistuvaa trendiä, mutta eipä korrelaatiokerroin kuitenkaan ole 0,23:a suurempi.

23.4.21 Vähänharjunlampi jäätön (ei tieteellistä nimeä, pahoittelut). Tämä on aina jossain määrin arvailua, kun näkymät lammelle ovat hieman esteiset. Satunnaisvirhe on kuitenkin vain päivän parin luokkaa. Trendiä ei ole (R² < 0,01).

23.4.21 Taivaanvuohi. Gallinago gallinago on toinen varsin täsmällinen laji. Liekö kyse kahlaajille tyypillisestä ominaisuudesta. Päivän verran ollaan keskiarvosta myöhässä. Viime vuonna vuohi valitettavasti unohtui kirjata.

20.4.20 Kuovi. Numenius arquata on itse täsmällisyys. Tuli mieleen tsekata, heijastaako sen tieteellinen nimi jonkinlaista vakautta, mutta ei. Kääntäisin sen lähinnä "kaarinyökkääjäksi", mikä viitannee kaarevaan nokkaan ja ehkä ruokailuun. Keskimäärin kuovi on saapunut 18.4. Erotettavissa on heikko myöhäistymistrendi (R² = 0,23).

20.4.21 Takametsä lumeton. Olen vuodesta 2012 seurannut lumien sulamista talomme pohjoisen ja koillisen puoleisessa metsässä ja viereisellä pienellä niityllä. Viime vuotta en kelpuuttanut mukaan, kun lumen vähäisyys olisi antanut harhaanjohtavan kuvan kevään etenemisestä jo joskus milloinlie helmikuussa. Tosin onpa tuo 2014:kin ollut omassa sarjassaan, joten ehkä olisi pitänyt vain kirjata pvm viime vuonnakin. Runsas viikko oltiin nyt keskiarvosta jäljessä, mikä ei ole ihme – sen verran tuprutti. Pihan ympärillä ei liene koskaan ollut sellaisia kolattuja lumivalleja kuin männätalvena.

17.4.21 Kaulushaikara (Botaurus stellaris) on keskimäärin aloittanut puhaltelunsa Asemalammella 23.4. Foto ois kiva ylläri, mutta olen tainnut nähdä koko otuksen kerran elämässäni. Silmä on näkevinään käppyrässä aikaistuvan trendin, mutta korrelaatiokerroin on vain 0,01, joten ei siitä sen enempää.

14.4.21 leskenlehti. Kuten kuvasta näkee, nämä Tussilago farfaran yksilöt eivät liene ekaa päivää kukassa, mutta tapana on ollut kirjata ensimmäinen havainto yrittämättä arvioida kukinnan alkamisajankohtaa. Kaksi päivää ollaan vuosien 2012–20 keskiarvoa edellä.

13.4.21 ensimmäinen perhonen. Lajimääritys ei lennosta tänä vuonna onnistunut, jokin pieni ja tumma oli kyseessä. Kuva näyttää, että vaihtelua ensimmäisen perhoshavainnon päivämäärässä on ollut kosolti, mitään trendiä sen sijaan ei. Vuosien 2011–20 keskiarvo on juuri 13.4. – Myöhemmin iltapäivällä tuli havainto myös nokkosperhosesta (Aglais urticae). (Lisäys: 1. havainto oli mittarista nimeltä koivutyttöperhonen [Archiearis parthenias]. Kiitokset JM:lle asiantuntija-avusta!)

10.4.21 Kurki. Kuuden Grus grusin parvi toitotteli komeasti ja tervehti Kuusan vanhaa metsää ottamalla muutamalla kierroksella lisää korkeutta sen yllä. Kurki on niitä lajeja, jotka ovat olleet mukana seurannassa alusta eli vuodesta 2011 alkaen. Nyt ollaan kolme päivää edellä edellisvuosien keskiarvoon nähden. Mitään trendiä ei ole näkyvissä.

4.4.21 Lokki. Tämä epämääräinen ilmaus tarkoittaa useimpina keväinä kalalokkia (Larus canus; yllä), tosin joskus täällä näkee naurulokkejakin (L. ridibundus). Tavaksi on päässyt kelpuuttaa kumpi tahansa kevään ensimmäisenä lokkina. Tällä kertaa havaintopaikkana oli Asemalammen pohjoispää, jossa (lähempänä kosken avovettä) havaintoja saattaa tulla hieman normaalia aiemmin. Ilman tämän kevään havaintoa trendi näyttäisi olevan myöhentyvä; nyt mitään trendiä ei ole.

1.4.21 Peippo saapui kaksi päivää ennen vuosien 2011–20 keskiarvoa. Fringilla coelebsillakin voi viime vuosina nähdä hienokseltaan aikaistuvan trendin, mutta koko sarjan korrelaatiokerroin on vain 0,12.

24.3.20 Mustarastas. Turdus merulaa koskeva aikasarjani on hieman puutteellinen. Se alkaa vuodesta 2013, ja välistä puuttuu 2015. Vaihtelu on aika suurta, mutta siinä näyttäisi olevan aikaistuva trendi; korrelaatiokerroin 0,47. Tänä vuonna ensimmäinen havainto oli kuitenkin kaksi päivää edellisvuosien keskiarvon jälkeen.

23.3.21 Joutsenen saapuminen. Yksittäinen Cygnus cygnus näyttäytyi tiedustelulennolla vielä jääpeitteiselle Vähänharjunlammelle viisi päivää ennen vuosien 2011–20 keskiarvoa. Hienoisen aikaistumistrendin voi kuvassa kuvitella näkevänsä, mutta korrelaatiokerroin on vain 0,02 Alla utelias joutsen Asemalammella 9.5.20.

24.2.21 Talitintin titityy. Parvus majorin äänivarasto on uskomattoman laaja. Varsinkin näin keväisin ulkona kuulee mitä moninaisimpia liverryksiä ja sirkutuksia, jotka saavat pähkäämään, että mikä ihme se tuokin on. Ohessa muutama kuva lintulaudaltamme. Kuva vaihtuu klikkaamalla. (Viimeisssä kuvassa näkyvästä pähkinäautomaatista ks. talviruokintasivu.)

Mitä tilastoihin tulee, tänä keväänä siirryn graafisiin esityksiin. Kuten kuvasta näkee, vaihtelu on ollut laajaa eikä trendiä ole. Tänä vuonna tapailut muuttuivat titityyksi juuri keskiarvopäivänä.

2020

Poikkeuksellisen lumitilanteen vuoksi jätin pois lumen sulamisen seurantaan liittyvät vuosien varrella tekemäni havainnot. Vuoden 2021 seurannan yhteydessä tänne jäi vain huuhka, jonka huhuilua en valitettavasti lainkaan kuullut. Luotettavalta taholta olen kuullut sitä kuitenkin Kuusassa tänä keväänäkin kuullun, joten toivo elää ensi kevääseen.

5.2.20 Huuhkaja. Omassa tilastossani vain kyyn ensiesiintymisen päivämäärä on vaihdellut enemmän kuin Bubo bubon. Huuhkaimen eli hyypiön keväthuhuilun olen jaksolla 2011–19 kuullut keskimäärin 18.3. keskipoikkeaman ollessa 13 päivää ja vaihteluvälin 11.2. (2016) – 10.4. (2011). Vuonna 2014 ei havaintoa. Nyt tuli siis aikaisuusennätys. Mieleenpainuvin havainto tuli vuonna 2018. Veljeni Hannu oli kuollut edellisenä kesänä. Kirjasin havaintopäiväkirjaani: Mikä olikaan sopivampi tapa täkäläisille pöllöille kunnioittaa Hannun syntymäpäivää 2018, ja maailman luontopäivää, kuin huhuilla täysikuulla. Äänessä huuhkaja ja helmipöllö, joihin kumpaankin tutustuminen juontaa minulla lapsuuteen, ja veljeeni.